Lyhyt johdatus vaikuttavuuteen

Olli Tiikkainen ja Matti Pihlajamaa

Yhä useammassa tehtävässä tulee vastaan kysymys oman työn ja organisaation toiminnan vaikuttavuudesta. Kuntien tulee entistä enemmän perustella omaa toimintaansa sen pohjalta, syntyykö siitä haluttuja vaikutuksia, kuten hyvinvointia, työllisyyttä ja ympäristöhyötyjä. Samoin myös yritykset ja sijoittajat ovat alkaneet pohtia laajempaa rooliaan yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisussa.

Vaikuttavuuspuheen lisääntyessä moni kuitenkin ihmettelee mistä käsitteessä ja ilmiössä oikeastaan on kyse. Miksi vaikuttavuudesta tulisi kiinnostua? Tämä, nähdäksemme sinänsä varsin ymmärrettävä ihmetys taustanamme esitämme lyhyen johdatuksen aiheeseen tässä kirjoituksessa.

Mikä ihmeen vaikuttavuus?

Vaikuttavuus on siitä harvinainen käsite, että se tuntuu nykypäivänäkin suhteellisen tuoreelta, vaikka siitä ollaan puhuttu uutena asiana Suomessakin ainakin jo 1970-luvulta lähtien. Haasteellista vaikuttavuuden ymmärtämisen kannalta voikin olla, että käsitteen merkitys riippuu paljon sen käyttökontekstista: onko kyse sijoituksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta vai kenties päästökaupan ekologisesta vaikuttavuudesta? Tavat käyttää vaikuttavuuden käsitettä ovat muovautuneet historian saatossa ja kuten esimerkeistäkin voi huomata, käsitteeseen onkin yhdistynyt entisestään monimuotoisempia käyttötarkoituksia. Nykyisin lähes toimenpiteen kuin toimenpiteen vaikuttavuutta voidaan, tai ainakin voidaan yrittää, arvioida eri tavoin.

Kiteyttäen, vaikuttavuudella tarkoitetaan kuitenkin ensisijaisesti muutosta tietyssä asiassa ja tämän asian arviointia jokseenkin samaan tapaan kuin käsitteiden seuraus tai hyöty yhteydessä. Ominaista juuri vaikuttavuudelle silti on, että se usein laajentaa tarkasteltavaa perspektiiviä niin ajallisesti kuin sisällöllisestikin. Välittömien hyötyjen sijaan huomio siirtyy laajempiin seurauksiin, jotka muotoutuvat vähän kerrallaan pidemmän ajan kuluessa. Pohdittaessa toiminnan vaikuttavuutta voidaan myös päästä irti asioiden tarkastelusta yksinomaan taloudellisten mittarien kautta. Vaikuttavuuden arvioinnin kautta voidaan saada tietoa sosiaalisista ja ympäristöllisistä hyödyistä ja haitoista, jotka tosin vaativat syvällistä pohdintaa taustalla vaikuttavista tekijöistä ja näiden välisistä syy-seuraussuhteista. Jäsentämällä aihetta vaikuttavuuden kautta monimutkaisuutta voidaan kuitenkin myös suitsia ja tehdä hallittavammaksi.

Vaikuttavuus liittyy lisäksi läheisesti organisaatioiden päätöksentekoon, ja vaikuttavuuden arvioinnilla pyritään usein perustelemaan resurssien käyttöä ja investointeja. Arvio toimenpiteen vaikuttavuudesta on samalla peruste päätökselle investoida. Vaikuttavuudesta onkin tullut entistä keskeisemmin indikaattori yleiselle onnistumiselle ja hyödyllisyydelle sen kannalta, millainen tulos, suhteutettuna siitä maksettuun rahasummaan, on saatu aikaiseksi. Tästä puhutaan tulosperusteisuutena.

Vaikuttavuuden verkot

Vaikuttavuutta pohtiessa on hyvä pitää mielessä vaikuttavuuden kompleksinen luonne. Ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä energiajärjestelmän ympäristöllinen kestävyys ovat esimerkkejä monimutkaisista ilmiöistä, joiden taustalla on useita toisiinsa kietoutuvia osatekijöitä. Tällaisissa tilanteissa vaikuttavuuden syntymistä ei voida paikallistaa vain yhteen tai muutamaan yksittäiseen toteutuneeseen toimenpiteeseen.

Viime aikoina vaikuttavuutta onkin alettu hyödyntämään entistä vahvemmin tietyn ekosysteemin toimintaa kuvaavavana ja helpottamaan pyrkivänä käsitteenä. Vaikuttavuus on tässä jotain, jossa toimijuutta pyritään hahmottamaan laajemmin kuin esimerkiksi tietyn yksilön, toimialan tai organisaation näkökulmasta. Yhden osaongelman ratkaisu ei välttämättä tuota merkittäviä vaikutuksia, ellei myös muita siihen liittyviä haasteita huomioida. Monisyisiä ongelmia ei siis välttämättä voi ratkaista useillakaan erillisillä toimenpiteillä, vaan eriytyneet prosessit tulee tuoda yhteen ja niitä tarkastella kokonaisvaltaisesti.

Tässä kontekstissa vaikuttavuuden käsite yhdistyy esimerkiksi tietynlaiseen käsitykseen yhteiskunnallisesta muutoksesta, josta puhutaan myös usein systeemisenä muutoksena. Systeemisen muutoksen käsite pyrkii painottamaan, että vaikuttavuuteen on mahdollista päästä vain, mikäli eri ekosysteemin jäsenet tuottavat yhdessä riittävästi samansuuntaisia vaikutuksia. Monimutkaiset ongelmat vaativat usein ratkaisuja, joita ei voida tuottaa yksittäisellä projektilla tai palvelulla. Systeeminen näkökulma haastaa perinteiset tavat hahmottaa vaikuttavuuden syntymistä, joissa toiminnan, välitulosten ja vaikuttavuuden välinen suhde esitetään suorana syy-seurausketjuna. Vaikuttavuuden syntyvyyden tarkkoja mekanismeja voi olla vaikea tunnistaa ja keskeistä onkin nykytutkimuksen valossa eritoten vahvistaa hedelmällisiä vuorovaikutussuhteita eri osapuolten välillä.

Kohti yhteisiä tavoitteita

Puheessa vaikuttavuudesta on riskinsä, sillä sen monitulkintaisuus altistaa väärinymmärryksille. Vaikuttavuuden parissa työskentelevät asiantuntijatkaan eivät monesti ole yksimielisiä vaikuttavuuden tarkasta merkityksestä. Lisäksi keskustelut pyörivät usein hyvin abstraktilla tasolla ja yhteyksiä konkreettiseen tekemiseen voi olla vaikea hahmottaa. Käsitteen hajanaisuudessa piilee kuitenkin myös sen vetovoima. Vaikuttavuus näyttäytyy vyyhtinä merkityksiä, jotka mahdollistavat tietynlaista arviointiin liittyvää ja tuloksellisuuteen kytkeytyvää, mutta itsessään hyvin monenlaista toimintaa. Taika on yksityiskohdissa: eri toimijat voivat antaa vaikuttavuudelle eri merkityksiä, mikä voi helpottaa yhteistoimintaa, niin kauan kuin vain toimijoilla silti on itsellään myös hahmotus siitä, että muut toimijat eivät välttämättä käsitä tai tavoittele vaikuttavuutta täysin samalla tavalla.

Viimeaikaisissa keskusteluissa vaikuttavuuteen on liitetty ajatuksia ekosysteemeistä, eri vaikutusten välisten suhteiden analysoinnista, vaikuttavuusajattelun hyödyntämistä strategisessa päätöksenteossa sekä tieteellisen tiedon tärkeydestä. Vaikka näkemykset vaikuttavuudesta eroaisivat, tarjoavat lukuisat vaikuttavuuteen tähtäävät kehityshankkeet ja -ohjelmat tilaisuuden tuoda eri osapuolet yhden pöydän (tai Teams-puhelun) ääreen pohtimaan yhdessä toivottuja tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi. Tähän perustuu muun muassa Sitran sekä Työ- ja elinkeinoministeriön Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen toteuttamat Vaikuttavuuskehittämöt ja Itlan edistämä yhteisövaikuttavuuden malli, joissa eri sektorien avaintoimijat luovat yhteiset tavoitteet tietyn monimutkaisen yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi, yhteistyökäytännöt tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mittarit edistymisen seuraamiseksi.

Yhteen vetäen voidaankin todeta, että siinä missä vaikuttavuus saattaa joskus tuntua trendisanalta, jota toistamalla ei sanota mitään konkreettista, olisi se hyödyllistä nähdä paremminkin kutsuna pohtia konkretiaa yhdessä. Tiede toki monesti paljastaa, mikä on vaikuttavaa ja miksi, mutta sekään ei voi täysin ratkaista sitä, kuinka tietoa tulisi tulkita ja hyödyntää. Tässä vaikuttavuus on nähdäksemme käsitteenä hyödyllinen: se ohjaa tarkastelemaan todellisuutta hienovaraisesti ja monimutkaisena, mutta silti myös kohti toimintaa suunnaten.


Olli Tiikkainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Matti Pihlajamaa, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Kirjoitus perustuu tutkimusprojekteihimme, joissa jäsennämme eritoten tulosperusteisen hankinnan ja vaikuttavuusinvestoimisen ilmiöitä siitä näkökulmasta, miten ne ja niissä ilmenevä ’’vaikuttavuusajattelu’’ voivat osallistua ekologisesti kestävän hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Vaikuttavuudesta kiinnostuneille seuraavat tekstit voivat tarjota hyödyllistä lisälukemista: