Kaisa Hynynen
Käynnistimme syyskuussa 2020 Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus (EKOS) -lähiötutkimushankkeen Tampereen Peltolammilla ja Multisillassa. Teemme tutkimusta hyvinvoinnin ja osallisuuden lähtökohdista ja etsimme keinoja lähiöiden elinvoiman vahvistamiseksi ja asuinalueiden eriytymisen ymmärtämiseksi.
Yhdistämällä ekososiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmat tutkimme, miten ympäristön kestävyys ja sosiaalinen kestävyys, eli ihmisten yhdenvertaisuus ja tasaveroiset mahdollisuudet vaikuttaa elämäänsä, kietoutuvat yhteen. Tausta-ajatuksena on, että käynnissä olevassa yhteiskuntien kestävyysmurroksessa asuinalueiden eriytymisen dynamiikka voi muuttua niin, että asuinalueet eriytyvät toisistaan sen mukaan, miten kestäviä asumis- ja elämäntaparatkaisuja ne mahdollistavat.
Sosioekonomisten tekijöiden ja palvelurakenteen rinnalle uusiksi eriyttäviksi tekijöiksi voivat nousta asuinalueen tai asunnon tarjoamat mahdollisuudet elää ekologisesti kestävällä tavalla. Seurauksena voi olla, että murroksen ulkopuolelle jääneillä alueilla asuvia leimataan elämäntapojen perusteella, eikä heille luoda mahdollisuuksia ympäristötietoisiin valintoihin ja kestävää kehitystä edistävään toimintaan asuinalueellaan. Kysymmekin, millaisin arkisin ja kaupunkipoliittisin ratkaisuin asukkaiden ekososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa sekä alueellista eriytymistä vähentää.
Verkostoista vinkkejä ja vaikuttavuutta tutkimuksen tueksi
Tutkimusta johtaa sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja se on osa valtakunnallista Ympäristöministeriön Lähiöohjelmaa. Hankkeen tutkijat tulevat kaupunkitutkimuksen ja sosiaalipolitiikan kentiltä. Tutkimuksen taustalla on paikallisten olosuhteiden vahva ymmärrys, sekä yhteistyö asukkaiden, alueellisten toimijoiden ja muiden verkostojen kanssa. Käymme aktiivista keskustelua myös Tampereen kaupungin ja muiden kaupunkitason toimijoiden kanssa hyvinvointi- ja osallisuustiedon katvealueista ja tietotarpeista.
Teemme läheistä yhteistyötä Tampereen kaupungin lähiöohjelman kanssa, joka sijoittuu myös Peltolammin ja Multisillan asuinalueille. Olemme mukana Tampere Junior -kehitysohjelman asiantuntijaverkostossa, joka keskittyy lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointierojen kaventamiseen Tampereella. Teemme tutkimusyhteistyötä ORSI-konsortion, lähiöiden yhteisösuhteita tutkivan Tampereen yliopiston EmergentCommunity-hankkeen ja myös Lähiöohjelman muiden tutkimushankkeiden kanssa. Yhteistyön, viestinnän ja parhaiden toimintatapojen etsinnän tärkeys onkin korostunut hankkeessamme erityisesti korona-aikana.
Katse tilastojen sijaan arjen ja kokemusten moninaisuuteen
Peltolammin ja Multisillan 1960- ja 70-luvuilla rakennetuissa metsälähiöissä asuu noin 5700 asukasta opiskelijoista ja lapsiperheistä eläkeläisiin. Alueilla on alkuperäisiä asukkaita, paluumuuttajia ja alueelle päätyneitä; peltolammilaisia, multisiltalaisia ja peltsumultsulaisia.
Tampereen kaupungin tilastoissa Peltolammi ja Multisilta sijoittuvat asuinalueiden sosioekonomisessa hyvinvointi-indeksissä (2017) alimmille tasoille. Myös kaupungin koettu hyvinvointi-indeksi (2021) mukailee sosioekonomisia eroja; erityisesti Multisillassa asuinalueen maine ja turvallisuus koetaan kaupungin mittakaavassa heikoksi. Kohtaamamme peltolammilaiset, multisiltalaiset ja alueen toimijat eivät kuitenkaan näitä tilastoja täysin allekirjoita, tai tunnista tarinaa, jota alueista ja asukkaista monesti julkisessa puheessa kerrotaan.
EKOS-hankkeessa lähestymme siksi hyvinvointia asukkaiden arjen tasolla: millaista arki on, mitä asukkaat ajattelevat lähiympäristöstään ja hyvinvoinnistaan, miten ja mihin he osallistuvat asuinalueellaan, ja miten esimerkiksi kestävyys näkyy asukkaiden arjessa. Tutkimusmenetelmien valinnassa huomioimme asukkaiden välisen ja alueiden sisäisen moninaisuuden sekä ihmisten erilaiset elämäntilanteet, arvostukset ja tarpeet.
Tutkimuksesta eväitä eriytymiskehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen syvälliseen ymmärtämiseen
Tutkimuksemme keskiössä ovat ihmisten omat käsitykset ja kokemukset osallisuudesta, hyvinvoinnista ja niiden osatekijöistä. Tutkimme teemaa osallistuvan tutkimuksen ja yhteiskehittämisen menetelmillä. Viime keväänä ja kesänä toteutimme noin 30 etähaastattelua asukkaiden kanssa ja alkusyksyllä järjestimme EmergentCommunity-hankkeen kanssa asukasjohtoisia tutkimuskävelyitä Peltolammilla ja Multisillassa. Olemme myös osallistuneet paikallisen Me-talon järjestämään Peltolammin puistoruokailuun ja haastatelleet Me- talon toimintaan osallistuvia asukkaita.
Toteutimme syksyn edetessä asukaslähtöistä valokuvausta ja keräsimme asukkaiden kirjoituksia valokuvien pohjalta. Tutustuimme paikallisen A-killan päihteet sallivan yksikön ympäristötyöhön, ja seurasimme ja osallistuimme aktiivisesti alueen tapahtumiin. Pyrimme yhteistyössä EmergentCommunity -tutkijoiden kanssa myös tavoittamaan alueen asukkaita, joille tutkimus ja kaupunkikehittäminen tuntuvat vieraalta.
Hankkeen tulokset tarjoavat keinoja lähiöiden elinvoiman edistämiseen ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä vahvistamalla. Ne uudistavat segregaatiotutkimusta tarkastelemalla kaupunkien ekososiaalista muutosta mahdollisesti asuinalueiden välisiä eroja tuottavana tekijänä. Tuotamme uutta ymmärrystä kuinka ekologinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät asukkaiden arkeen ja miten tätä ymmärrystä voidaan käyttää osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Osallistumisen yhdenvertaisuuden edistäminen ja asukaslähtöiset menetelmät mahdollistavat myös tiedon tuottamisen elämäntapojen eroista ja hyvän elämän tekijöistä aluekehittämisen tueksi.
EKOS- ja EmergentCommunity -hankkeet ovat osa TaSSu-tutkimuskollektiivia (Tampere Centre for Societal Sustainability).
Tiimiin kuuluvat Kaisa Hynynen, Antti Wallin, Pauliina Lehtonen, Eeva Puumala ja Liisa Häikiö.
