Kestävä kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa viidessätoista vuodessa. Näin ajattelivat YK:n jäsenvaltiot sopiessaan kunnianhimoisista globaaleista SDG-tavoitteista vuonna 2015Linkki toiselle sivustolle. Ei enää nälkää eikä köyhyyttä, kaikille kunnon koulutus ja sukupuolten välille tasa-arvo. Määrätietoisia ilmastotekoja ja luonnon suojelua niin maalla kuin merellä. Määräaika 17 laaja-alaisen globaalin SDG-tavoitteen toteuttamiselle paalutettiin vuoteen 2030. Nyt ajasta on käytetty puolet, eikä hyvältä näytä. 

Ylevästä päämäärästä huolimatta SDG-tavoitekokoelma on antanut aihetta myös kritiikkiin. Kehikon perimmäiseksi ongelmaksi on tunnistettu ihmiskeskeisyys eli se, että kestävyyttä tavoitellaan ensisijaisesti ihmislajin hengissä säilymisen ja hyvinvoinnin vuoksi. Lue kirjoitus Alusta!-julkaisun sivuilta!

Vanhaan yhteiskuntasopimukseen nojaaminen on riskibisnestä. Tarvitsemme uudenlaista ekososiaalista yhteiskuntasopimusta vakaan yhteiskunnan ylläpitämiseksi.

Resilienssiä pidetään melkein aina myönteisenä ominaisuutena. Kaikki resilientit järjestelmät eivät kuitenkaan ole hyviä ja säilyttämisen arvoisia, kirjoittaa Jari Lyytimäki.

​Kestävän innovaatiopolitiikan keskusteluissa painottuvat TKI-rahoituksen määrä ja hiilineutraalius, mutta kokonaisvaltainen tarkastelu, esimerkiksi sosiaaliset kysymykset, keskustelusta puuttuvat, kirjoittavat Hanna Salo, Susanna Horn ja Matti Pihlajamaa Ratkaisuja-blogissaan.