Nuorten pahoinvointi on yhteiskunnallinen kestopuheenaihe, mutta mitä nuoret ajattelevat elämästään nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Miten he tulkitsevat hyvinvointia ja sen ehtoja? 17.6. ilmestyvässä tutkimuksessa ”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” pureudumme näihin kysymyksiin.

Huhtikuun ORSI roundtablen innoittamana kirjoitimme osallisuuden tiloista kestävyysmurroksessa.

Olemme keränneet ORSIn kuntasivuille vinkkejä ja neuvoja kuntien käyttöön ilmasto- ja kestävyysteemoihin liittyen. Sivuilta löytyy muun muassa politiikkasuositukset kuntien hankinnoista ja ilmastobudjetoinnista, kuten myös kaikki muut ORSIn kuntateemoja käsittelevät julkaisut ja tapahtumat.

Maailman onnellisuusraportin mukaan suomalaiset kokevat vuodesta toiseen olevansa maailman tyytyväisimpiä ihmisiä. Myös kestävän kehityksen toteutumista arvioivassa kansainvälisessä vertailussa Suomi on Ruotsin ja Tanskan kanssa mitalisijoilla. Ero muihin maihin on niin selkeä, että pohjoismaisen yhteiskuntamallin voidaan hyvinkin väittää olevan kestävä ratkaisu. Kykenemme tuottamaan ihmisille onnellisuutta kestävällä tavalla. Vai kykenemmekö sittenkään, kysyy Jari Lyytimäki Ratkaisuja-blogissaan.

Empatiaa pidetään nykyisin yhtenä olennaisista johtamiseen liittyvistä taidoista. Empatia eli toisen asemaan asettuminen on keskeistä, varsinkin kun on luotava luottamusta ja parhaimmillaan innostusta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Toisen asemaan asettuminen voisi olla tärkeää myös etsittäessä uusia keinoja tämän ajan mittavien haasteiden, kuten koronapandemian ja ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseen.