ORSI Politiikkasuositukset

KOHTI KUNNAN ILMASTOBUDJETOINTIA

TIIVISTELMÄ

Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.

Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.

Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.

Suositukset

1

Tuo ilmastotoimenpiteet kunnan strategiasta budjetointiprosessin keskiöön

2

Tee kunnan päästövähennystavoitteet ja -toimenpiteet näkyväksi talousarviossa ja siihen liittyvässä raportoinnissa

3

Yhdistä ilmasto- ja taloudellinen informaatio, jotta pystytään tekemään tehokkaita päätöksiä menoeristä ja investoinneista

4

Edistä ja rohkaise kunnan toimijoiden välistä yhteistyötä ilmastotavoitteisiin liittyvän suunnittelun, budjetoinnin ja toiminnan tehostamiseksi. Luovu toimintokeskeisestä ajattelutavasta ja valmistelusta, sillä ilmastokriisi vaatii eri alojen koordinoitua yhteistyötä.

MIKSI KUNTA TARVITSEE
ILMASTOBUDJETIN?

Ilmastonmuutos vakavine seurauksineen koskettaa kaikkia maita. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin sopimuksessa määriteltyyn 1,5 asteeseen edellyttää vahvoja ja rivakoita toimenpiteitä. Euroopan unioni aikoo olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2050 EU kokonaisuutena poistaa yhtä paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin tuottaa niitä.

Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali jo vuonna 2035. Tämän tavoitteen voimme saavuttaa vain, jos kunnat vähentävät hiilipäästöjään aktiivisesti ja tehokkaasti. Merkittävin vaikutusmahdollisuus tässä mielessä on kaupungeilla, joissa on paljon asukkaita ja intensiivistä taloudellista toimintaa. Lähes puolet suomalaisista elää kunnissa, jotka pyrkivät olemaan hiilineutraaleja jo vuonna 2030 (Deloitte, 2018).

Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu kunnille, jotka pyrkivät vähentämään hiilipäästöjä. Ilmas- tobudjetoinnin perusidea ei juuri poikkea julkisella sektorilla jo useita vuosia harjoitetusta tuloksellisuusbudjetoinnista, jossa korostetaan yhteyksiä politiikkatavoitteiden, toimenpiteiden ja määrärahojen välillä. Ilmastobudjetoinnin tapauksessa kunnan johto asettaa ilmastotavoitteet, määrittelee toimenpiteet ja käyttää varoja kunnan CO2-päästöjenvähentämiseksi.

Ilmastobudjetoinnin pääedut

Korostaa kunnan ilmastotavoitteiden tärkeyttä ja saa eri toiminnot työskentelemään hiilipäästöjen vähentämiseksi

Konkretisoi ilmastotavoitteet vuosittaisiksi päästökatoiksi ja auttaa siten seuraamaan tavoitteen toteutumista

Auttaa valitsemaan ja jakamaan määrärahoja päästövähennystoimenpiteille sekä tekemään ilmastotoimille osoitetut varat näkyviksi

Auttaa seuraamaan edistymistä ja vastaamaan nopeasti nouseviin haasteisiin

Osoittaa, kuka kaupunkiorganisaatiossa on vastuussa toimenpiteistä ja tuloksista

Lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa ilmastoasioista viestintää kuntalaisille

Ilmastobudjetointi ei takaa, että kaupunki saavuttaa ilmastotavoitteensa, mutta se lisää onnistumisen todennäköisyyttä. Se myös kertoo tämänhetkisen tilanteen tavoitteen suhteen ja auttaa tuottamaan tietoa yksittäisten päätösten vaikutuksista.

Ilmastobudjetoinnin
kuntaesimerkkejä
Pohjoismaista

OSLO:
Ilmasto talousarvion kovassa ytimessä

Norjan pääkaupunki otti ilmastobudjetoinnin käyttöön ensimmäisenä maailmassa vuonna 2016. Oslon ilmastobudjetti ei ole mikä tahansa hallinnollinen dokumentti, vaan se on täysin integroitu kaupungin vuotuiseen talousarvioon. Nykyisin ilmastotavoitteet esitetään jopa ennen taloudellisia lukuja. Ilmastobudjetti asettaa vuotuisten hiilipäästöjen ylärajan ja esittää laajan kirjon toimenpiteitä, joiden avulla kaupunki aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa. Oslo on saavuttanut merkittäviä päästövähennyksiä matkallaan kohti vuoden 2030 hiilineutraalius -tavoitetta.

Tutustu Oslon ilmastobudjettiin kaupungin verkkosivuilla!

VÄXJÖ:
Ekobudjetilla talouskasvua ja päästövähennyksiä

Ruotsalainen Växjön kaupunki asetti fossiilisista polttoaineista luopumisen tavoitteeksi jo 1996, luultavasti ensimmäisenä kuntana maailmassa. Vuonna 2003 Växjö otti käyttöön ekobudjetin, jonka tarkoituksena on asettaa selkeät ympäristötavoitteet ja seurata niiden toteutumista osana kaupungin taloudellista budjetointi- ja raportointi- järjestelmää. Ekobudjetin avulla luotiin pohja kaupungin osastojen väliselle yhteistyölle CO2-päästövähennysten saavuttamiseksi. Växjö on hyvä esimerkki kaupungista, joka on saanut kasvatettua taloutta lisäämättä silti ilmastopäästöjään.

Tutustu Växjön ekobudjettiin Green City Times -verkkosivustolla!

TAMPERE:
Suomalainen edelläkävijä

Tampere otti ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina käyttöön ilmastobudjetin vuonna 2019. Ilmastobudjetti asettaa ylärajat eri sektoreiden hiilidioksidipäästöille vuosien 2020 ja 2030 välillä. Oslon esimerkkiä seuraten Tampere on hiilineutraaliustiekartassaan listannut 37 toimenpidekokonaisuutta, lukuisia suoritusindikaattoreita, aikavälitavoitteita ja niiden budjettivaikutuksia. Tampereen kaupungin mukaan useat päästövähennystoimet ovat taloudellisesti kannattavia ja päästöjä vähentämällä voidaan saada aikaan jopa kustannussäästöjä.

Tutustu ilmastobudjettiin osana Tampereen kaupungin talousarviota!

Kaupungin ilmastotavoitteet
osana talousarvioprosessia

Kuntien budjetointisykli koostuu useasta toisiinsa kytköksissä olevasta prosessista, jotka voidaan jakaa viiteen vaiheeseen. Kunnan strategisista CO2-päästötavoitteista lähtien ilmastotavoitteet ovat mukana jokaisessa vaiheessa.

Ilmastobudjetin on hyvä olla olennainen osa kunnan talousarviota. Tämä tarkoittaa vuotuisten ilmastotavoitteiden, toimenpiteiden ja vaikutusten yhdistämistä ja esittelyä yhdessä vastaavien taloudellisten lukujen kanssa budjettisyklin jokaisessa vaiheessa.

Ilmasto- ja taloudellisen informaation yhdistäminen budjetointi- ja raportointitarkoituksia varten tuo tarpeellista tietoa määräraha- ja investointipäätösten tekemiseen. Ilmastobudjetointi on jatkuvasti kehittyvä käytäntö, jota tulee arvioida ja muokata, jotta se toimii mahdollisimman tehokkaasti ja vähäisellä vaivalla.

Miten ilmastobudjetti otetaan käyttöön?

Ilmastobudjetin käyttöönottoprosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen, jotka on kuvattu ohessa.

Onnistumisen edellytykset

Kansainvälisistä budjetointiuudistuksista saatujen kokemusten perusteella voidaan esittää
lista onnistumisen edellytyksistä (”suosi näitä”) ja esteistä (”vältä näitä”).