ORSI Politiikkasuositukset

KUNTIEN HANKINNOILLA HIILINEUTRAALIUTEEN

TIIVISTELMÄ

Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.

Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.

Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.

Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.

Suositukset

Tunnista julkisten hankintojen rooli kuntasi keskeisenä keinona toteuttaa strategiaansa.

Selvitä kuntasi hankintojen hiilijalanjälki ja tunnista hiili- ja ympäristöjalanjäljen kannalta merkityksellisimmät hankinnat.

Laadi hankintastrategia tai -linjaukset, joissa huomioidaan kestävyysnäkökohdat.

Mittaa edistymistä esimerkiksi strategian laadinnan yhteydessä luoduilla mittareilla.

Varmista, että hankintoja tekevillä on riittävästi osaamista ja resursseja.

Lisää ennakoivaa markkinavuoropuhelua, vahvista markkinatuntemusta ja viesti ajoissa tulevista hankintatarpeista ja -tavoitteista esimerkiksi vuosikellon avulla.

Huomioi elinkaarikustannukset hankinnan tai investoinnin suunnittelussa ja talousvaikutusten arvioinnissa sekä kilpailutuksessa.

Tee yhteistyötä muiden kuntien tai julkisten hankintayksiköiden kanssa esimerkiksi hankintojen kestävyystavoitteiden määrittämisessä ja markkinavuoropuhelujen järjestämisessä sekä kokemusten jakamisessa.

Hyödynnä kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen KEINO-osaamiskeskuksen palveluja monipuolisesti.

MIKSI KUNNAN
HANKINNOILLA
ON MERKITYSTÄ?

Kuntien kukkaroista käytetään Suomessa vuosittain yli 20 miljardia euroa julkisiin hankintoihin. Näillä euroilla on iso merkitys kunnan palveluiden laadun, toiminnan vastuullisuuden sekä ilmasto- ja resurssitehokkuustavoitteiden kannalta. Kestävä julkinen hankinta huomioi ympäristön ja sosiaalisen vastuun sekä luo pohjan kunnan kestävälle taloudelle.

Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2035, ja monet kunnat aikovat saavuttaa tavoitteen jo tätä ennen. Julkisen sektorin edellytetään toimivan suunnannäyttäjänä kestävän yhteiskunnan ja kulutustapojen edistämisessä. Julkisten hankintojen rooli kiteytyy kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteessa, jossa todetaan, että julkisen sektorin tulee varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys ja edistää kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja prioriteettien mukaisesti. (Agenda 2030, tavoite 12.7)

Suomi on sitoutunut myös Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n ympäristöpolitiikan tavoitteisiin. Keskeisiä julkisiin hankintoihin vaikuttavia toimenpiteitä linjataan pääministeri Marinin hallitusohjelmassa sekä monissa alueellisissa ja kunnallisissa strategioissa.

Kunnissa kestävät hankinnat ovat keino siirtää julkisen sektorin strategisia tavoitteita käytäntöön. Hankintayksikkö voi asettaa tavoitteeksi esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisen, kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden määrän vähentämisen sekä haitallisten aineiden käytön välttämisen. Näin hankintakriteerit voivat kohdistua esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin, tilankäytön ratkaisuihin, materiaaleihin, kemikaalisisältöihin sekä jätteen määrän vähentämiseen ja materiaalien kiertoon.

Lopputuloksena saadaan aikaan sekä kuntatason hyötyjä että myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kuntatasolla hyödyt voivat näkyä parempana palvelun laatuna ja pienempinä elinkaarikustannuksina. Investointien pienemmät elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset voivat myös johtaa edullisempiin rahoitusehtoihin.

Vuonna 2017 voimaan astunut hankintalaki mahdollistaa aiempaa paremmin kestävyysnäkökohtien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä edistää laadukkaita, innovatiivisia ja kestäviä hankintoja. Kestävyysnäkökohdat voidaan ottaa huomioon jo hankinnan valmisteluvaiheessa markkinakartoituksessa sekä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

70 % julkisista organisaatioista on laatinut linjauksia siitä, miten ympäristönäkökohtien tulisi näkyä hankinnoissa. Toisaalta vain reilusti alle puolet näistä organisaatioista seuraa tavoitteiden toteutumista (KEINO, 2018). Vastaavasti alle puolet HILMA-ilmoituskanavalla olevista tarjouspyynnöistä sisältää selkeästi määriteltyjä ympäristökriteerejä (Alhola & Kaljonen, 2017).

MISTÄ KUNNAN
HANKINTOJEN
HIILIJALANJÄLKI SYNTYY?

Kunnilla on käytössään merkittävä muutosvoima kohti kestäviä ratkaisuja. Kuntien ja kuntayhtymien hankintojen osuus koko Suomen julkisista hankinnoista on noin kaksi kolmasosaa eli lähes 20 miljardia euroa. Käytännössä kuntien hankinnoista valtaosa (70 %) on palveluja.

Palveluilla on pienempi päästökerroin kuin tavaroilla, mutta palveluja hankitaan kuitenkin paljon verrattuna konkreettisiin tuotteisiin. Palveluiden vaikutus voi siten olla jopa puolet kunnan hankintojen hiilijalanjäljestä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus hankintojen arvosta on noin viidennes ja hiilijalanjäljestä noin puolet. (Nissinen & Savolainen, 2019)

Julkisiin hankintoihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Suurin hiilijalanjälki julkisissa hankinnoissa aiheutuu rakennusten ostoenergiasta, eli lämmön, kaasun ja sähkön hankinnoista, rakennusten ja alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä maa- ja vesirakentamisesta. Hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tuoteryhmiä ovat myös matkustaminen ja kuljetukset, elintarvikkeet ja ruokapalvelut, koneiden ja laitteiden hankinnat sekä palvelut, kuten ylläpito, siivous- ja puhdistuspalvelut.

Rakentamisen hankinnat ovat hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä. Rakennuksille on jo olemassa standardiin perustuva hiilijalanjäljen laskentamenetelmä, jota voi soveltaa suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Muillekin hiilijalanjäljen kannalta tärkeille tuoteryhmille on olemassa hiilijalanjälkitietoa, jota voi hyödyntää vaihtoehtojen valinnassa ja kriteerien laadinnassa, vaikka kilpailutukseen sopivaa laskentamenetelmää ei olisikaan. Asettamalla hiilijalanjäljen kannalta keskeisimmät tavoitteet hankinnalle ja niitä tukevat kriteerit kilpailutukseen, voidaan tehdä vähähiilinen hankinta. Hankinnoilla on kuitenkin myös sellaisia ympäristövaikutuksia, joita hiilijalanjälki ei huomioi. Tällaisia ovat mm. kiertotalouteen liittyvät näkökohdat, kuten tilatehokkuus, muuntojoustavuus ja jakamispalvelut sekä biodiversiteettinäkökulmat. Näitä on tarkasteltava kussakin hankinnassa erikseen. Pienin ympäristöjalanjälki on yleensä hankinnalla, joka voidaan jättää tekemättä. Siksi on tärkeää, että kunta hankkii vain tarpeeseen sopivia ja tarvittaessa muunneltavissa olevia ratkaisuja.

Esimerkkejä vähähiilisistä
hankinnoista Suomessa

KUOPIO

LÄNSIRANNAN KOULU
Vähähiilinen koulu

hyvinkää

KENTTÄKADUN PÄIVÄKOTI
Puhdas sisäilma sekä toimiva ja turvallinen päiväkotiympäristö

HELSINGIN SEUDUN
liikenne (HSL)

Sähköbussit liikenteeseen

TURKU

Hiilijalanjälkilaskuri ruokasuunnittelun avuksi

SALO

Ruoan vastuullisuuskriteerien soveltaminen

SODANKYLÄ

Pitkäjänteinen ruokapalvelujen kehittäminen

Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, energiatehokkuus ja päärakennusmateriaali. Kuopion Länsirannan koulussa päärakennusmateriaaliksi valittiin jo hankesuunnitteluvaiheessa puu, lämmitykseen lämpöpumppuratkaisu ja sitä tuke- maan aurinkopaneelit. Yhdistelmällä saavutettiin 44 % pienempi hiilijalanjälki kuin perinteisemmälle betonirakenteiselle, kaukolämpöön yhdistetylle koululle. Lisäksi tilaratkaisut määritettiin niin, että toimintoja voitiin yhdistää, ja näin vältettiin lisärakentamisen tarve.

Hyvinkään kaupunki asetti Kenttäkadun päiväkodin hankinnassa tavoitteeksi terveellisen, turvallisen ja ympäristöystävällisen rakennuksen. Hankintakriteereinä käytettiin pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin vaatimuksia. Tuloksena saavutettiin energiatehokas ja terveellinen rakennus, jossa on käytetty turvallisia materiaaleja ja haitattomia kemikaaleja. Näin pyritään saamaan aikaan myös pitkän aikavälin terveyshyötyjä.

Helsingin seudun liikenteen alueella on pyrkimys 90 % vähennykseen bussiliikenteen hiilidioksipäästöissä vuoteen 2025 mennessä. Julkiset hankinnat ovat tukeneet strategian toteuttamista. Vuoden 2018 kilpailutuksessaan HSL edellytti viittä sähköbussia ja asetti vähähiilisyystavoitteita myös muulle kalustolle tuleville vuosille. Tämä joh- ti siihen, että voittanut liikennöitsijä tarjosi täyssähköbusseja reiteille jo sopimuksen alusta alkaen.

Turun kaupunki kehitti yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ruokapalvelujen hiilijalanjälkilaskurin ja otti sen käyttöön ruokapalvelujen suunnittelun ja seurannan tueksi. Laskurin avulla voidaan seurata ruokapalvelujen hiilijalanjälkeä ja tehdä suunnitteluratkaisuja muun muassa ruokahävikin pienentämiseksi ja kasvisruokapäivien lisäämiseksi.

Salon kaupunki on ottanut elintarvikehankinnoissaan käyttöön Motivan laatimat elintarvike hankintojen vastuullisuuskriteerit (Motiva, 2020). Vaatimukset koskevat esimerkiksi antibioottien käyttöä tuotantoeläinten kasvatuksessa ja broilerien jalkapohjaindeksin seurantaa. Kaupungin ruokapalvelujen kokolihatuotteet ovat nyt täysin kotimaisia.

Sodankylässä on kehitetty monipuolisesti ruokapalveluja ja niiden toimintaympäristöä. Kunnan keittiöön on rakennettu tuotantotekniikka, jonka avulla voidaan ottaa vastaan lähiruokaa suoraan tuottajilta. Lähiruuasta tehdään myös puolivalmisteita ja komponentteja myöhemmin hyödynnettäväksi.

Murra myytit: Parhaat keinot
käyttöön kuntien kestävien
hankintojen kehittämisessä

Kestävien hankintojen tekemiseen ja ympäristönäkökohtien huomioimiseen liittyy paljon ennakkoasenteita ja myyttejä. Usein kyse on paitsi kiireestä hankkijoiden jokapäiväisessä työssä myös perinteisestä hankintakulttuurista. Tämä kulttuuri painottaa hankintamenettelyn virheettömyyttä, sen sijaan että panostettaisiin kokonaistaloudellisen ja kestävän ratkaisun löytymiseen.

Kaikkiaan haasteet kestävien hankintojen toteuttamisessa liittyvät strategisen tuen puutteeseen, markkinatuntemuksen ja -vuoropuhelun vähyyteen, kokonaiskustannusajattelun puuttumiseen sekä hankintojen hajautuneisuuteen eri yksiköille.

(Alhola & Kaljonen, 2017)

Johda hankintoja strategisesti

Kestävien hankintojen toteuttaminen ja ympäristönäkökohtien huomioiminen edellyttävät, että kunnalla on niitä tukeva hankintastrategia tai -linjaukset. Hankintastrategia kytkee hankintoihin ympäristötavoitteet ja kunnan muut tavoitteet sekä auttaa asettamaan ympäristövastuun hankinnoissa etualalle. Siinä määritetään selkeästi, millaisia tavoitteita ympäristövastuullisille hankinnoille asetetaan, ja miten ne pyritään saavuttamaan.

Suomessa on syksyllä 2020 otettu käyttöön kansallinen hankintastrategia, joka tarjoaa suuntaviivat kuntien hankintastrategioiden laatimiselle. Hankintastrategiaa ja -linjauksia tukemaan voidaan kunnissa laatia toimialakohtaisia hankintaohjeita. Kun linjaukset on johdonmukaisesti asetettu, myös hankintakriteerit voidaan paremmin asettaa niitä tukemaan. KEINO-osaamiskeskus on koonnut tietopaketin julkisten hankintojen strategisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Esimerkiksi Porvoon kaupungin hankintalinjauksissa on tunnistettu kaupunkistrategian ja ohjelmien yhteys hankintoihin ja kirjattu ympäristötavoitteet hankintalinjauksiin.

Laske hankintojen hiilijalanjälki

Kunnan hankintojen hiilijalanjäljen arvioinnille on kehitetty Hankintapulssi-laskentatyökalu. Sen avulla saadaan käsitys hankintojen ilmastokuormituksen suuruusluokasta ja jakautumisesta eri hankintakategorioihin. Tietoa voidaan hyödyntää strategisessa suunnit- telussa ja valmistelussa sekä kohdentaa toimenpiteitä niiden tuote- ja palveluryhmien hankintoihin, joilla on suurimmat päästöt.

Hyödynnä hankintalain mahdollisuudet hankintaprosessissa

Laki julkisista hankinnoista (1397/2016) mahdollistaa kestävyysnäkökohtien huomioimisen hankintaprosessin kaikissa vaiheissa. Jo ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen. Hankinnan kohde voidaan myös määritellä ympäristönäkökohtien kautta. Soveltuvuusvaatimuksissa voidaan sulkea ulkopuolelle tarjoaja, joka on rikkonut tiettyjen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita.

Hankintayksikkö voi myös pyytää tarjoajalta selvitystä ympäristöasioiden hallinnasta tai edellyttää ympäristöjohtamisjärjestelmää. Hankinnassa voidaan hyödyntää elinkaarikustannuslaskentaa ja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa voidaan asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäris- tö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Samoin hankintasopimuksen toteuttamiselle voidaan asettaa vastaavia erityisehtoja, jos ne liittyvät hankinnan kohteeseen.

Viesti avoimesti ja ota selvää markkinoista

Kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat edellyttävät viestintää. Kuntien hankintojen vuosikellot, ennakoiva markkinavuoropuhelu, hankinta-illat ja muut tilaajille ja toimittajille tarkoitetut tilaisuudet ovat esimerkkejä siitä, miten kunnat voivat toteuttaa ennakoivaa markkinavuoropuhelua. KEINO-osaamiskeskus on julkaissut oppaan onnistuneeseen markkinakartoitukseen ja -vuoropuheluun.

Laske hankintojen hiilijalanjälki

Käytännön työtä ja resursointia helpottaa, jos kunnat tekevät yhteistyötä esimerkiksi markkinavuoropuhelujen, yhteishankintojen tai hankintojen valmistelun osalta. Erityisesti yleiset ja ennakoivat markkinavuoro- puhelut eri aihepiireistä voitaisiin järjestää yhteisesti ja kevyemmällä otteella, vaikkapa webinaareina. Markki- natiedon keräämiseen voi hyödyntää myös tietopyyntöjä. Toisilta oppiminen, vertaistuki ja olemassa olevien esimerkkien tarkastelu ovat konkreettisia keinoja edistää kestäviä hankintoja.

Suomessa toimii kansallinen Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO), joka tarjoaa monipuolisia palveluja sekä hankintojen strategisen johtamisen käytäntöjen että hankintojen tekemisen kehittämiseen. KEINO toimii myös alueellisesti muutosagenttien kautta tuoden esiin alueiden erityisosaamista ja -piirteitä, joita hankinnoissa voidaan hyödyntää. KEINOn lisäksi erilaiset kestävät kaupunkiverkostot, kuten HINKU ja Circwaste, tarjoavat mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja kokemusten jakamiseen.