Politiikkasuositukset

Politiikkasuositukset

Uudistuvan sosiaaliturvan tavoitteeksi turvallinen arki ja hiilineutraali hyvinvointivaltio

Suomi on hyvinvoinnin mallimaa. Toimintamme ylittää kuitenkin ympäristön kantokyvyn rajat, mikäuhkaa arjen turvallisuutta. Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät riskit, kuten pandemiat ja helteet, aiheuttavat uudenlaista huono-osaisuutta. Energia- ja ruokakriisit koskettavat eniten jo valmiiksi haavoittuvimmassa asemassa olevia. Myös hiilineutraaliutta ja vihreää siirtymää edistävillä toimilla voi olla eriarvoistavia vaikutuksia. Ympäristöverot kohdistuvat raskaimmin vähävaraisiin, eikä kaikilla Suomen kansalaisilla ole varaa päästövähennysten vaatimiin investointeihin. Suomi tarvitseekin arjen turvaksi ja kestävän tulevaisuuden takaamiseksi uudenlaisia sosiaalipoliittisia keinoja, jotka samanaikaisesti edistävät hyvinvointia, turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja vauhdittavat ilmastotavoitteita. Tutustu suosituksiimme täällä.

Näin innovaatiopolitiikalla tuetaan kestävyysmurrosta

Perinteisesti innovaatiopolitiikan tavoitteeksi on nähty talouskasvun, tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvua korostavien tavoitteiden rinnalla kestävyystavoitteiden edistäminen on noussut eri politiikan alojen poikkileikkaavaksi tavoitteeksi. Suomi kohtaa tulevina vuosina merkittäviä kestävyyshaasteita. Yhteiskunnan taloudellisen pohjan lisäksi meitä haastavat muun muassa ilmastonmuutos, luontokato, väestön vanheneminen sekä kasvava eriarvoisuus. Suomessa ympäristöllisiä ja sosiaalisia kestävyyshaasteita ei ole merkittävästi huomioitu innovaatiopolitiikan tavoitteissa tai toimeenpanossa. Innovaatiopolitiikka voi toimia merkittävänä kestävyyssiirtymää edistävänä voimana, jos siinä omaksutaan uusia toimintamalleja. Tutustu suosituksiimme täällä.

Kohti kunnan ilmastobudjetointia

Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja. Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille. Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.

Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteen

Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista. Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä. Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon. Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.

Reilun murroksen ABCD

Yhteiskuntien kehityksen ja ihmisten toiminnan tulee sovittautua luonnon kantokykyyn. Ajankohtaista on ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja sen myötä muuttuviin elinoloihin sopeutuminen. Teknologinen kehitys on luonut edellytykset kestävän murroksen toteuttamiseksi. Nyt on luotava yhteiskunnallisia ratkaisuja kehityksen turvaamiseksi.

Luotamme suomalaisen yhteiskunnan uudistuskykyyn. Reilun murros edellyttää uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Tässä meidän suosituksemme ilmastopolitiikkaan!