Vaikuttavuustarinat

VAIKUTTAVUUSTARINAT

ORSI-hanke luotsaa hyvinvointivaltiota ympäristön kantokyvyn rajoihin. Etsimme reiluja ja rivakoita keinoja siihen, miten julkishallinto voi ohjata muutosta. Tutkimme ja kehitämme yhdessä neljää teemaa. Tutustu tavoitteisiimme, toimintaamme ja sen vaikutuksiin lukemalla teemakohtaiset vaikuttavuustarinamme:

Tarinat on julkaistu loppuvuodesta 2021. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi tekemiimme tutkimusjulkaisuihin pääset tutustumaan täällä.


Teema 1: Hallinto luo tilaa muutokselle

Hallinnolla ja budjetoinnilla on keskeinen rooli reilussa ja rivakassa muutoksessa kohti ympäristön kantokyvyn rajoissa toimivaa ekohyvinvointivaltiota. Niiden kautta julkinen, demokraattisesti ohjattu valta voi edistää tutkimustietoon perustuvaa kestävyysmurrosta – tai hidastaa sitä. Julkisissa hankinnoissa piilee 47 miljardin euron mahdollisuus muuttaa paitsi julkisen sektorin toimintaa myös markkinoiden tarjontaa.

Tavoitteenamme on edistää tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keinoin kolmea keskeistä muutosta:

1 Kestävyystavoitteista tulee prioriteetti julkisen sektorin toiminnan ja talouden
suunnittelussa.

2 Kestävyystavoitteiden saavuttamiselle luodaan tutkimustietoon nojaavia parhaita käytäntöjä ja työkaluja.

3 Parhaita käytäntöjä ja onnistuneita kokeiluja skaalataan onnistuneesti uusille
sektoreille ja paikkakunnille.

Näin etenemme kohti vaikuttavuutta

1 Kestävyystavoitteet kuntien ja valtion strategioihin
Olemme tuottaneet runsaasti viestintämateriaalia ja tehneet laajaa yhteistyötä etenkin Kuntaliiton
kanssa, jotta kestävyystavoitteet nousisivat vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen laadittuihin kuntastrategioihin ja niiden toteutukseen. Kansalllisella tasolla vaikutimme Suomen uuteen kiertotalouden strategiseen ohjelmaan, jotta sinne saataisiin määrälliset tavoitteet luonnonvarojen käytölle. Lisäksi olemme vieneet kestävyyskysymyksiä ja vaikuttavuusperustaisia hankintoja osaksi kansallista hankintastrategiaa.

2 Suosituksia kestäviin hankintoihin
Olemme luoneet kuntien ilmastobudjetointiin ja hiilineutraaliutta edistäviin julkisiin hankintoihin politiikkasuositukset. Julkisten hankintojen kestävyyden edistäminen etenee laajalla rintamalla muun muassa uuden kansallisen hankintastrategian ja KEINO-osaamiskeskuksen toiminnan myötä. Ilmastobudjetointi on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja ORSIn tutkijat ovat olleet edistämässä asiaa muun muassa kunnille tarkoitetuissa tilaisuuksissa.

3 Tutkimustieto käytäntöön verkostoissa
ORSIn tutkijat ovat mukana keskeisissä verkostoissa vieden tutkimustietoa käytäntöön esimerkiksi osana Pirkanmaan ekologisen transition prosessia sekä tutkien uusia toimintamuotoja kuten KEINO-akatemiaa.


Teema 2: Reilu murros ihmisten arjessa

Suomalaisen hyvinvointivaltion luotsaaminen ympäristön kantokyvyn rajoissa toimivaksi ekohyvinvointivaltioksi tarkoittaa merkittäviä muutoksia ihmisten arkeen. Jotta murros kohti kestävää yhteiskuntaa on hyväksyttävä, se tulee tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Yhteiskunnallisen ohjauksen on tärkeää vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen toimijuutta sekä osallisuutta jaetun ymmärryksen ja tahtotilan muodostamiseksi.

Nykymuotoinen työhön, yhteiskunnallisiin kriiseihin, liikkumiseen ja asuinalueisiin kohdistuva yhteiskunnallinen ohjaus ei aina tue siirtymistä kestävämpiin elämäntapoihin. Arjen näkökulmasta ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden yhtäaikainen tavoittelu näyttääkin paikoin vaikealta tai jopa mahdottomalta. Kestävä kehitys voi tuntua vieraalta tai jopa vieraannuttavalta arkisissa käytännöissä.

Tavoitteenamme on edistää tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keinoin kolmea keskeistä muutosta:

1 Ekohyvinvointivaltioon siirtyminen näkyy arjessa reiluna murroksena: ympäristöhaittoja vähennetään sosiaalisesti oikeudenmukaisin keinoin.

2 Yhteiskunnan ohjauskeinot edistävät demokraattista ja oikeudenmukaista murrosta kohti ekohyvinvointivaltiota. Ohjauskeinot vahvistavat yksilöiden ja yhteisöjen toimijuutta ja vähentävät eriarvoisuutta.

3 Eettiset työkalut tukevat kestävyysmurrosta. Yhteisöllinen resilienssi ja murroskyvykkyys vahvistuvat, kun muutoksen ohjaukseen liittyvät ristiriidat ja konfliktit tunnistetaan.

Näin etenemme kohti vaikuttavuutta

1 Tutkimustietoa reilun murroksen edistämiseen
Tuotamme reilun kestävyysmurroksen edistämiseen tarvittavaa tutkimustietoa arjen näkökulmasta keskeisiltä alueilta: työstä, toimeentulosta, asuinalueiden kehityksestä ja paikallisista kriiseistä. Aktiivinen tutkimusviestintämme ja -yhteistyömme eri toimijoiden kanssa on osaltaan vaikuttanut siihen, että julkisessa ja poliittisessa keskustelussa tunnistetaan yhä useammin tarve sopeuttaa hyvinvointivaltio luonnon kantokyvyn rajoihin.

2 Yhteistyön ja -toiminnan rakentamista
Reilu kestävyysmurros vaatii eri toimijoiden näkökulmien yhteensovittamista. Olemme onnistuneet luomaan yhteistyösuhteita moniin keskeisiin toimijoihin sekä tuoneet toimijoita yhteen. Toimimme yhteistyössä niin yksittäisten ihmisten, yritysten kuin julkisen sektorin kanssa. Esimerkiksi Pirkanmaan liiton kanssa toteuttamamme Pirkanmaan ekologinen transitio -yhteistoimintaprosessi on tuonut jo noin 100 toimijaa keittämään alueen kestävyysmurrosta.

3 Suosituksia ja tietoa kunnille sekä valtiolle
Edistämme kuntien tietoisuutta reilusta murroksesta yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Tuomme tutkimustietoa muun muassa Kekekekkerit-webinaareihin, kuntatoimijoille suunnattuihin seminaareihin ja Kestävät kunnat -ennakointiprosessiin. Kansallisella tasolla olemme julkaisseet politiikka suosituksen reilun murroksen edistämiseen ja antaneet lausuntoja, muun muassa Kestävän kasvun ohjelmasta ja Agenda 2030 toimintaohjelmasta.


Teema 3: Vastuulliset innovaatiot vauhdittavat muutosta

Rivakka muutos kohti ympäristön kantokyvyn rajoissa toimivaa ekohyvinvointivaltiota edellyttää innovatiivisia ratkaisuja. Reilu murros vaatii vastuullisia innovaatioprosesseja, jotka edistävät niin ihmisten, luonnon kuin taloudenkin hyvinvointia.

Kestävien toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen tarvitaan julkisten
päätöksentekijöiden tukea. Vaikuttavuusperusteisten ohjauskeinojen avulla julkishallinto voi suunnata innovaatiotoimintaa kestävyyshaasteiden ratkaisuun. Toimivia ohjauskeinoja ovat muun muassa julkiset hankinnat ja investoinnit, yhteistyömallit sekä tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiorahoitus. Yksityisen sektorin innovaatiotoiminnan ohjaaminen vastuulliseen suuntaan edellyttää ymmärrystä uudenlaisista ohjauskeinoista sekä niiden toimintalogiikasta, vaatimuksista, vaikutuksista ja reunaehdoista.

Tavoitteenamme on edistää tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keinoin kolmea keskeistä muutosta:

1 Keskeisten innovaatiopoliittisten toimijoiden ja sidosryhmien ymmärrys innovaatiopolitiikan mahdollisuuksista edistää kestävyysmurrosta kasvaa.

2 Julkisen sektorin keinot ohjata innovaatioprosesseja pitkän aikavälin sosiaalisista, ympäristöllisistä ja taloudellisista vaikuttavuustavoitteista käsin vahvistuvat.

3 Yritysten ja julkisen sektorin edellytykset tehdä yhteistyötä kohti jaettuja kestävyystavoitteita vahvistuvat.

Näin etenemme kohti vaikuttavuutta

1 Innovaatiopolitiikan rooli tunnetuksi
Olemme tuoneet aktiivisesti esille innovaatiopolitiikan roolia kestävyysmurroksissa julkisissa esiintymisissä ja kirjoituksissa sekä tapaamisissa muun muassa kuntien, ministeriöiden sekä Euroopan komission kanssa. Olemme herättäneet keskustelua ja ajattelua innovaatiopolitiikan muuttuvasta roolista sekä siihen liittyvistä julkisen ohjauksen haasteista.

2 Tutkimustietoa julkisen sektorin käyttöön
Olemme tuottaneet tutkimukseen perustuvaa tietoa julkisen vaikuttavuusperusteisten ohjauskeinojen mahdollisuuksista, toimintaperiaatteista sekä niiden käytön reunaehdoista. Olemme levittäneet syntyneitä tutkimustuloksia muun muassa blogitekstien sekä yhteistyöverkostojemme, kuten Hankinta-Suomi-ohjelmatyön, kautta, jotta uudet käytännöt voisivat levitä julkiselle sektorille laajemmin.

3 Ymmärryksen ja yhteistyön rakentaminen
Olemme kartoittaneet sekä yritysten että julkisen sektorin toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia eri ohjauskeinoista ja yhteistoimintamalleista. Välittämällä ymmärrystä eri osapuolten välillä edistämme yhteistyön syventämistä ja tavoitteiden yhteensovittamista tulevissa sektorien välisissä yhteishankkeissa.


Teema 4: Kulutus muuttuu tiedolla ja ohjauksella

Kulutustottumusten on muututtava, jotta reilu ja rivakka siirtymä ympäristön
kantokyvyn rajoissa toimivaan ekohyvinvointivaltioon on mahdollinen. On tärkeää
kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten asumme, liikumme ja syömme, sillä
näistä muodostuu arkemme suurin ympäristökuorma.

Reiluuden nimissä vastuuta yhteiskunnallisen muutoksen ohjauksesta ei tule sysätä yksittäisten kuluttajien harteille vaan tarkastella, miten poliittinen päätöksenteko voi tarjota keinoja kulutusvalintojen muuttamiseen. Kulutusta on pitkään pyritty ohjaamaan kestävämmäksi tietoon ja tiedottamiseen perustuvalla ohjauksella. Laajamittaisen muutoksen aikaansaamiseksi sen rinnalle tarvitaan hallinnollisia ja taloudellisia ohjauskeinoja, joilla voidaan tarjota kuluttajille muutosta tukeva ja helpottava toimintaympäristö. Lisäksi pienemmän mittakaavan kokeilut auttavat kehittämään uusia kestävän kulutuksen toimintatapoja ja ratkaisuja.

Tavoitteenamme on edistää tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keinoin neljää keskeistä muutosta:

1 Kulutuskäyttäytymisestä johtuvat ilmastopäästöt laskevat 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi.

2 Kulutuksen hiilijalanjälkeen liittyvästä ohjauksesta tulee laaja-alaisempaa ja kokeiluja tukevista pienistä työpajoista siirrytään digitaaliseen ympäristöön, joka on helppokäyttöinen, muutokseen tuuppaava sekä suuremman joukon saatavilla.

3 Yhä useammat uudet toimijat, kuten yritykset, tukevat kulutuskäyttäytymisen muutosta kestävämmäksi.

4 Hiilijalanjälkityökaluja kehitetään niin, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kuten tasavertaisuus ja reiluus, tulee niissä esiin entistä paremmin.

Näin etenemme kohti vaikuttavuutta

1 Tilaisuuksia asiantuntijoiden kohtaamisille
Järjestämme asiantuntijatilaisuuksia, joilla pyritään luomaan edellytyksiä jalanjälkilaskennan käytön laajentamiselle. Useat toimijat, jotka nyt ovat jalanjälkilaskennan eturintamassa, ovat olleet mukana näissä tilaisuuksissa ja tilaisuuksia nousseita kehityskohteita on eri toimijoiden toimesta alettu toteuttaa.

2 Henkilökohtaista keskustelua kehittäjien kanssa
Pyrimme parantamaan jalanjälkilaskennan vaikuttavuutta tarjoamalla laskurien kehittäjille mahdollisuutta reflektoida omaa työtään henkilökohtaisissa keskusteluissa. Keskusteluissa käsitellään mm. sitä, miten laskurit esittävät käyttäjiä ja keiden odotetaan käyttävän niitä. Olemme käyneet henkilökohtaisen keskustelun 27 keskeisen suomalaisen kehittäjätahon kanssa.

3 Kokeiluja kestävien elämäntapojen edistämiseksi
Olemme järjestäneet 11 suomalaisen kunnan kanssa kotitalouksille suunnattuja Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -kokeiluja, joissa kotitalouden analysoivat omaa jalanjälkeään sekä hakevat keinoja ja asettavat tavoitteita sen pienentämiselle.

4 Digitaalisia ratkaisuja jalanjälkilaskentaan
Tuemme jalanjälkilaskennan digitalisoitumista. Olemme tutkineet ja olleet mukana kehittämässä mm. SUSLA-sovellusta, joka hyödyntää kestävän elämäntapojen kiihdyttämöistä saatuja kokemuksia. Sovellus on kansainvälisessä levityksessä. Olemme myös mukana kehittämässä ruuan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävää kannustinjärjestelmää suomalaisten ruokaketjun toimijoiden kanssa.